Pohjois-Norjan Rannikkoreitit on kokeneen retkeilykirjailija Harri Ahosen opas Norjan rannikon päiväretkikohtesiin retkeilystä ja luontomatkailusta kiinnostuneille.

Tavoitteena oli muotoilla Harrin perinpohjaisen taustatyön tuloksena kertynyt tieto selkeäksi ja houkuttelevaksi oppaaksi, joka innostaa kokemattomampaakin retkeilijää tutustumaan Norjan henkeä salpaaviin maisemiin.

Kirjan ulkoasun ja taiton lisäksi suunnittelin reittien ominaisuuksia kuvaavat ikonit ja toteutin kirjassa näkyvään rooliin nousevat 80 reittikarttaa Norjan maanmittauslaitoksen avoimesta karttadatasta.

Natura on Biologian ja maantieteen opettajien järjestö BMOL ry:n julkaisema lehti, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa alan opettajille ja muille opetuksesta, luonnontieteestä ja ympäristöstä kiinnostuneille.

Vuonna 2014 neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Natura oli ehtinyt jo 50. vuosikertaansa ja oli kipeästi kasvojenkohotuksen ja konseptin kirkastamisen tarpeessa. Yhdessä lehden toimituskunnan kanssa kehitimme pääosin jäsenille suunnatusta järjestölehdestä laajempaakin yleisöä kiinnostava alan erikoisjulkaisun.

Työni Naturan parissa ei loppunut uudistukseen, vaan vastaan edelleen lehden ulkoasusta ja taitosta. Lisäksi olen vuosien varrella auttanut BMOL ry:tä lukuisissa muissa graafisissa viestintätarpeissa.

Vuonna 2018 Natura sijoittui Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jakaman Laatulehtipalkinnon finalistien joukkoon.

Rakennuttajakaari on korjausrakennustöiden suunnitteluun, rakennuttamiseen ja valvontaan erikoistunut yritys, joka on kasvanut nopeasti pienestä kolmen miehen putiikista menestyväksi ja alalla tunnetuksi toimistoksi.

Rakennutajakaarelaiset ovat ottaneet visuaalisen ilmeen vahvasti omakseen. Läpi vaativankin rakennushankkeen kantavasta kaaresta sekä vihreästä väristä onkin vuosien mittaan kasvanut erottamaton osa yrityksen identiteettiä, toimiston sisustusta myöden.

Viimeisin isompi askel ilmeen kehityskaaressa on vuonna 2017 responsiivisiksi uudistetut verkkosivut. Sivut toteutuksesta vastasi Atadone.

Perinteikkäällä, yli 170 vuotta toimineella Viipurin Suomalaisella kirjallisuusseuralla oli ongelma: seuran käytössä oli vain sekalainen valikoima heikkolaatuisia kopioita alkuperäisestä tunnuksesta, jonka alkuperäiskappaleiden uskottiin kadonneen sodassa tai sen jälkeen.

Kansallisarkistosta oli kuitenkin vastikään löytynyt uutta aineistoa, jonka tarjoamien vihjeiden pohjalta lähdin rekonstruoimaan tunnusta nykaikaiseen, sähköiseen käyttöön soveltuvaan muotoon.

Samalla seura sai yhtenäisen visuaalisen ilmeen ja uuden, paremmin pieneen kokoon soveltuva yksinkertaistettu tunnuksen käytettäväksi päivittäisessä viestinnässään. Uuden tunnuksen muotoilun inspiraationa käytettiin myös Viipurin Monrepos-puiston alkuperäistä Väinämöinen soittaa kannelta -patsasta, josta alkuerpäinen tunnuskin on todennäköisesti saanut vaikutteita.

Ilmeen näkyvin ilmenemismuoto on seuran julkaisema Viipurin kulttuurihistoriaa käsitteleviä artikkeleita kokoava VSKS:n toimitteita -sarja, jota olen taittanut ilmeuudistuksesta lähtien.